Veneen huolto- ja korjaustyöt

Johdanto

Tämä sivu liittyy laajempaan sivustoon, joilla kerron matkastamme purjeveneellä maailman vesillä – zaranajad.wordpress.com. Sivulla ei ole tarkoitus antaa huolto – eikä korjausohjeita.  Niin uusissa kuin vanhoissa veneissä on vikoja. Kaikkia veneitä on pidettävä kunnossa, jotta matka ei keskeytyisi odottamatta.  Osan töistä voi tehdä itse ja osa on annettava muiden tehtäväksi jo siksi, että työhön voi tarvita erikoistyökaluja.

Kuvailen tässä niitä tapahtumia mitä olen matkoillani veneellä kokenut antaessani työt ulkopuolisen tekemäksi.  Ja kerron myös niitä tarinoita, joita olen muilta kuullut.  Useimmat työt on tehty ulkomailla.  Töiden teettämistä vaikeuttaa kielimuuri.  Usein on niin, että tekijä ja teettäjä eivät puhu samaa kieltä.  Osan työn teettämisen vaikeudesta tai työn tuloksesta voi panna kielivaikeuksien syyksi.

Olen purjehtinut seitsemän vuoden aikana veneelläni Välimerellä ja Atlantilla.  Alueilla, joilla purjehtijat useimmiten liikkuvat. Läntisellä Välimerellä, Kanariansaarilla, Atlantia yli neljä kertaa ja Karibialla kaksi kautta.  Espanja, Italia, Ranska, Portugali, Hollanti ja Englanti ovat pääkieliä näillä alueilla.  Itse puhun saksaa ja englantia.  Ruotsia ei ole tarvinnut muuta kuin purjehtijoiden kanssa keskustellessa.

Käymissäni maissa on kaikissa saanut venepalveluja ja tavallisia venetarvikkeita.  Venekohtaisia ja merkkikohtaisia tarvikkeita joutuu tilaamaan.  Tilauksen voi antaa venetarvikeliikkeelle ja tilata voi itse netin kautta.  Kumpi on edullisempaa, on tapauskohtaista.  Ja kumpi on nopeampaa, on sekin tapauskohtaista. Voi yrittää kumpaakin.  Tarvikkeita, joita käytetään muissakin laitteissa ja kulkuneuvoissa kuin veneessä, kannattaa kysellä myös muista kuin venetarvikeliikkeistä.  Akkuja autotarvikeliikkeistä ja rosteriosia rautakaupasta.  Osia joutuu usein tilaamaan itse vaikka työn antaa ulkopuoliselle tekijälle.

Osien tilaaminen,  500 NM Hortaan

Siihen tarvitaan luottokortti.  Ja mielellään kaksi.  Sen toisen luottoraja kun ylittyy ennen kuin arvaatkaan.  Luottokortilla täytyy myös nostaa käteistä.  Huoltomiehet tykkäävät käteisestä ja haluavat rahansa heti työn tultua tehdyksi.  Kortin on hyvä myös olla voimassa koko matkan ajan.  Luottoraja voi ylittyä myös siksi, että myyjä tekee kortille varauksen ja sen lisäksi veloittaa palvelun tai tavaran summan.  Varaus puretaan aikoinaan, mutta se ei akuuttiin hätään auta.  Kaksi korttia tarvitaan siksikin, että se ensimmäinen kopioidaan kuitenkin jossain vaiheessa.  Eikä sitten sovi ihmetellä kuinka on tullut käydyksi kauneussalongissa tuhansien taalojen edestä vaikka on ollut toisella puolen maapalloa sillä hetkellä.  Olisi muuten mielenkiintoista nähdä se henkilö ennen ja jälkeen kauneushoidon, joka on saanut kulutettua tuhansia taaloja kauneutensa hyväksi.

Olen tilannut osia tai tarvikkeita Ruotsista, Englannista, Saksasta, Italiasta, Hollannista, Ranskasta, Espanjasta ja Amerikasta.  Näistä maista Italia ja Ranska ovat maita, joista olen tilannut, mutta en koskaan saanut vahvistusta.  Lieneekö tässä ollut kielimuuri syynä. Luulisi niinkin suuren valmistajan, joka valmistaa tuotenimellä ” Nemo ” staagin kiristimiä, vastaavan.  Tarvitsin babystaagin kiristimen sisäosat. Sain ne sitten tilattua Suomesta Etolan tytäryrityksen Etran kautta.  Osat olivat standardi laakereita ja tulivat Saksasta.

Englannista sain tilattua kaasupullon paineentasaajan amerikkalaiseen alumiinipulloon.  Osa oli tuumamitoituksella niin kuin pitääkin, mutta nousu oli eri kuin pullossa.  Sorvi ratkaisi ongelman.  Suomesta sain toisen paineen tasaajan ja sopivan sovittimen pulloa varten.  Amerikasta tilasin HRO vedentekokoneen suodatinyksiköt.  Vedentekokoneeseen olin jo aiemmin tilannut näihin yksikköihin päät Espanjasta.  Se oli vuonna 2007 kun lähdimme purjehdukselle Nizzasta Manner Espanjaan. Osan piti tulla Mallorcalle.  Kaksi viikkoa olisi ollut aikaa toimittaa se sinne Barcelonasta, mutta posti oli hidas.  Sain sen sitten Almerimariin, josta olimme juuri lähdössä.  Osa asennettiin sitten lopulta Las Palmasissa.  Oppia ikä kaikki.  On parempi tilata osa matkan varrelle jonnekkin minne tietää menevänsä, jos ei sitä välttämättä heti tarvitse.  Samaa periaatetta voi noudattaa töiden tilausten suhteen.  Kun tiedät matkareittisi, etsi mahdolliset huoltoliikkeet matkasi varrelta ja varaa aika.  Kun olet tilannut sen generaattorin korjaajan mahdollisimman monesta paikasta, voi joku näistä korjaajista jopa vastata korjauspyyntöösi ja varata sinulle aikaa.  Ja se generaattorihan menee kuitenkin rikki, joten on paras varautua.  Äläkä moiti itseäsi ollenkaan moisesta menettelystä, sillä samaa periaatetta noudattaa vastapuolikin.  Töitä luvataan tehdä, mutta niitä ei koskaan tulla tekemään.  Lukemattomat ovat ne tunnit, joita on kulunut teknikon odotteluun.

Martinique, 465 NM Hortaan

On esimerkki edellä kerrotusta.  Nyt tällä matkalla 2014 oli tarkoitus viipyä Martiniqualla pitempään ja kysellä työn tekijöitä samalla.  Le Marinin satama on laajentunut entisestään ja ulkona redillä on vielä kaksinverroin veneitä.  Palvelut eivät ole pysyneet perässä.  Satamassa on Caraibe Greement, josta oli tarkoitus kysyä tarjousta kaikkien vaijereiden vaihdosta.  Kahteen otteeseen luvattiin tulla veneelle tekemään tarjousta, mutta ei tultu.  Ei vaikka ranskankielentaitoinen kävi tilaamassa.  Caraibe Marine mainostaa olevansa HRO vedentekolaitteiden edustaja, mutta toisin on.  Ja edelleen, sieltä luvattiin tulla korjaamaan generaattori – kun niitä huoltavat.  Mutta ei tultu.  Vaikka kuinka teknikko Mathieu vakuutteli tulevansa  kahden tunnin kuluttua. Ei tullut, eikä tullut edellisenäkään päivänä. Martiniquella myös toinen yritys, YES Yacting Engineering Systems ilmoittaa huoltavansa generaattoreita.  Thierry Chapellan ei tullut veneelle vaikka työmääräys otettiin vastaan kun tuttu heidän kanssaan keskusteli.  Mastervoltin generaattoriin yritin tilata Suomesta jäähdytysveden lämpötila-anturin.  Sellaisen olin aiemmin Raisiosta, edustajalta tilannut.  Nyt jostain syystä sieltä ei vastausta saanut kyselyyni.

Tunnetetut merkit Mastervolt,  Icom ja Inmarsat mainostavat heillä olevan edustajia ja huoltopisteitä monissa maissa, mutta ainakin ne toimipisteet, missä minä olen käynyt, eivät ole pystyneet huoltotöitä tekemään.  Elektronisten laitteiden korjaus vaatii sen verran tieto taitoa, että laitteet on syytä lähettää valmistajalle.  Ainakin Icom Amerikka antaa siitä ohjeet sivuillaan.  Raymarinin ulkona oleva karttaplotterini meni vuonna 2008 rikki Rodney Bay’ ssä.  Paikallinen ” edustaja ” olisi lähettänyt sen Amerikkaan.  Päätin kuitenkin lähettää sen Suomeen NavSystems’ iin, jossa se korjattiin pikavauhtia ja lähetettiin Karibialle takaisin.  Telemar Suomi säilytti sinne viemääni Inmarsat’ n MiniM satelliittipuhelinta peräti kuukauden paperikassissa tekemättä mitään.  Paperikassissa se on vieläkin.  Mikä lie syynä moiseen säilyttämiseen.  Ehkä se, ettei minulla ollut silloin voimassa olevaa liittymää.  Ennen vuoden 2014 matkaa varten ostin Inmarsatin IsatPro’ n, johon sisältyi prepaid liittymä.  Ostin sen Suomesta Savantum Oy’ stä.  Puhelimessa piti olla data ominaisuus ja siihen piti saada ladattua lisäaikaa.  Ei ollut eikä saanut kumpaakaan.  Yksikköjä piti olla 250, mutta niitä oli 220.  Puhelimen muistista näkyi, että sillä oli soitettu jo vuonna 2011. Testasin puhelimen Teneriffalla eri tietokoneitten sääohjelmilla ja kortin data toimi muissa puhelimissa.  Savantum otti sitten puhelimen takaisin ja toimitti sen huoltoon, jossa se oli korjattavana 4 kuukautta.

Puhelin ei ole minulla vieläkään nyt kesäkuussa.  Savantum toimitti minulle uuden puhelimen lainaksi ennen Teneriffalta lähtöä.  Siinä toimii myös data.

Eberspächer lämmitin oli sanonut sopimuksensa irti.  Lämpimissä maissa kun sitä ei tarvitse.  Se vaatii kuitenkin käyttöä kolmen kuukauden välein.  Lämmitin irrotettiin  teknikon toimesta Almerimarissa.  Jostain syystä niin, että pakoputki väännettiin irti sen sijaan, että olisi irrotettu putkiklemmari, joka sen piti paikallaan.  Pakoputken takaisin laitto vaati sitten useamman hetken. Pakkasin tämän lämmittimen matkalaukkuun ja toin Suomeen.  Kun saksalainen huoltofirma Almerimarissa ei sitten tullutkaan sitä korjaamaan.  Vein lämmittimen ThermoTek’ iin Nastolaan.  He kun ilmoittivat lehdessä niitä huoltavansa.  Huollettiinhan se, hintaan, joka vastasi uuden hintaa.  Pakkasin sen taas matkalaukkuun, laitoin paikalleen, käynnistin – ja ei lähtenyt käyntiin.  Mikä, mikä ?  Sehän oli kunnostettu ja koeajettu.  Otin yhteyttä Suomen edustajaan, Wihuri Oy’ n ja heidän huoltopäällikköönsä.  Hänen ystävällisellä avustuksellaan saatiin vikakoodeista selville, että elektroniikkayksikkö oli viallinen.  Taas tuli asiaa Suomeen.  Tällä kertaa tutun tuttu sai sen kuntoon.  Joku, jossain oli raapinut juotokset pilalle.  Nyt olin onnellinen lämmittimen omistaja maassa, jossa oli 30 astetta lämmintä.  Mutta nyt se on pyörinyt kolmen kuukauden välein.  Sitä kun pyörittää tropiikissa niin olo on kuin turkkilaisessa saunassa.  Hyvä peli, kun pelaa.

Näistä rikimaakareista tuli vielä mieleen Las Palmas’ n riki- ja purjepaja siinä rantakadulla, Alisios Sailing Center.  Vuonna 2007 pyysin heiltä tarjousta purjeista – kun ovat North Sails’ n edustajia.  Purjeet piti toimittaa manner Espanjasta.  Piti, mutta ei toimitettu kun en saanut tarjoustakaan.  Ja olin Las Palmas’ ssa sentään kolme kuukautta.  Riki piti tarkistaa heidän toimestaan.  Viisi kertaa kävi nuori nainen kertomassa, että huomenna tullaan, nyt on tullut äkillistä rikattavaa.  Kuudennella kertaa sitten tuli.  Piti työntää takapuolesta, jotta pääsi ylös.  Lasku oli sitten jotain 400 euroa.  Johtaja kun näki minun siitä valittavan, kääntyi kannoillaan ja juoksi karkuun.  Sama meno jatkuu siellä edelleen.  Nyt 2014 viereinen hollantilaisvene oli odottanut jo kaksi viikkoa uusia vantteja.  Veneellä ei voinut mennä minnekkään kun vanhat vantit olivat tiensä päässä.

La Gomeralla, Kanarian saarilla korjautin sprayhoodin ompeleiden ratkenneita saumoja paikallisella purjemaakarilla Butterfly-Service’ llä. Ommel tuli sen verran eri paikkaan ettei yksi neppari mennyt enää kiinni.  Kun tuosta huomautin totesi Thomas Studer, purjemaakari, että korjauksesta veloitetaan sitten tuntitaksan mukaan.  Että silleen, korjauksen korjauksesta veloitetaan erikseen.  Tämä tuli Atlantilla mieleen kun pärskeet tulivat syliini tuosta avoimesta välistä.

Teneriffalla laitatin uuden pätkän etupurjeen foilin alapäähän.  Oikeanlaisen.  Tämän työn teki Nordest Santa Cruz’ ssa.  Ja teki myös muita töitä.  Ja hyvin tekivät niin nyt kuin vuonna 2007. Danillo’ lle vain terveisiä.

Hyvin teki työt myös Ulrich Lanzke, YachtService.  Ei yhtään kakonut kun sanoin, että nyt olisi tiedossa ” paska homma ”.  Vessan putki oli mennyt tukkoon.  Hän sen kätevästi irrotti ja hakkasi laituria vasten puhtaaksi.  Ja paljain käsin.  Huolsi ja tarkasti moottorin ja vähän muuta.

Mitä ovat sitten ne muilta kuullut tarinat.  Kerron tässä vain kaksi.  Puhukoot ne puolestaan.

Olipa kerran purjevene, johon piti saada generaattori – vanha kun oli niin sanotusti kaput.  Löytyihän se genu. Aivan tuliterä.  Asennettiin myyjän toimesta.  Käytettiin ostajan toimesta satamassa tyynissä olosuhteissa.  Kävi omasta toimesta – aikansa.  Miksi, miksi uusi genu sammui.  Siksi kun sylintereissä oli vettä.  Miksi ? Siksi kun sylinterit olivat halki. Eihän tätä voinut myyjäkään uskoa, saati sitten ostaja. Väite oli, ennen tarkempaa tutkimusta, että genu ompi hörppinyt vettä purjehtiessa. Huom. Myyjä oli asentanut.  Lähempi tarkastelu sitten osoitti sylintereitten olevan rikki.  Kone korjattiin, asentaja asensi, laittoi käyntiin.  Ja mitä sitten.  Jeesus Kristus, sanoi asentaja kun venttiilien varret tulivat kannesta läpi.  Ja teki ristin merkin – ja meni vielä varmaan vielä iltakirkkoon siunailemaan tapahtunutta.

Selväähän oli ettei konetta enää korjattu.  Vaaranahan olisi ollut, että männät olisivat seuraavaksi lentäneet koneesta ulos.  Sitten olisi pitänyt manata itse piru ja eihän se olisi käynyt laatuun.

Tarina jatkuu siten, että ao. purjehtija hankki Mastervoltin. ( sus siunatkoon ) Mutta sehän ei sopinut vanhan koneen tilalle sittilooraan.  ( tai lasarettiin niinkuin jotkut sitä kutsuvat.  Tuo nimitys valkesi minulle myöhemmin kun olin saanut selkäni kipeäksi kaivellessani tarvikkeita syvältä lasaretin uumenista ). Ratkaisu oli laittaa se istuinkaukaloon.  Nyt ongelmaksi tuli jalat.  Istuinkaukalossahan on tarkoitus istua.  Jalat olivat nyt tiellä – tai siis genu.  Eipä hätä mitiä.  Rakennettiin pöytä genun päälle ja istuttiin laidalla.  Jalat lepäsivät nyt penkillä.  Eikö purjehtija ole kekseliäs ?

Toinen tarina on yksinkertaisempi, mutta yhtä kaikki, omistajalle tässäkin aiheutui harmia.

Uuden uutukainen vene oli purjehtinut jo satoja maileja kun perälauta rupesi irtoamaan.  Sellainen laskusilta, jolta on mukava ponnistaa veteen.  Mutta ei tältä laudalta kun ei se pysynyt jalkojen alla.  Perälaudan kiinnitystä oltiin muutettu, jotta veneeseen saatiin mahtumaan taavetti.  Ja uuden kiinnityksen pultit olivat jääneet kiristämättä.  Sattuuhan sitä – myönsi tekijä eli myyjä liikkeen edustaja itse.  Sattuuhan sitä.

Veneen omistaja tietää, että vene vaatii jatkuvaa huoltoa.  Aina ei kuitenkaan pysy perässä vaan huoltotyö muuttuu korjaustyöksi.  Korjaukset kannattaa kuitenkin tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta vältytään suuremmilta vaurioilta.  Ja oma apu, on paras apu.  Mikähän tuokin kolina on ?

440 NM Hortaan )

Hamble Point, Englanti

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s